maanantai 30. maaliskuuta 2009

Tahtojen taistelu löylyvedestä

Muutaman kuukauden paputortillat alkoivat painaa vyötäröllä ja päätin pari viikkoa sitten liittyä kuntosalille. Olin aika riemuissani kun löysin salin, jossa on sauna! Tai siis kaksi saunaa, jos tarkkoja ollaan, naisille ja miehille omansa.

Ensimmäinen sauna Hondurasissa sai minut melkein liikuttumaan, vielä kun kiuaskin oli suomalainen Finnleo. Harmillista vain, en löytänyt löylyämpäriä tai kauhaa mistään. Koska olin yksin saunomassa, en voinut edes kysyä neuvoa keneltäkään. Noo, täytin vesipulloni ja heittelin löylyt siitä.

Lähtiessäni kysyin respan hymypojalta Ricardolta, missä vesi mahtaa olla. Hän katsoi minua hölmistyneenä. ”Siinä saunan vieressä oleva suihku vai, eikö se toimi?” Toimii toimii, mutta siis löylyvesi. Tiedäthän, se mitä heitetään kiville. Ricardo näytti närkästyneeltä. ”Ei niille kiville saa mitään heittää, ne voivat mennä pilalle!”

Yritin parhaani mukaan selittää vakavalla naamalla, että itse asiassa veden heittäminen kuumille kiville on tavallaan saunan idea. Ricardo ei vaikuttanut kovin vakuuttuneelta. Hän ei ollut koskaan kuullutkaan moisesta. Yritin vakuutella että usko nyt vain, minä tiedän miten suomalaista kiuasta käytetään, olenhan sentään suomalainen. Ricardo suli ylpeään hymyyn. ”Nii-in, meillä on suomalainen sauna!” Lopulta hän myöntyi puhumaan asiasta kuntosalin johdolle.

Kärsivällisyyttä Saara, ajattelin. Tässä maassa on turha odottaa mitään näin radikaaleja muutoksia kovin nopeasti. Silloin tällöin jaksoin muistuttaa Ricardoa asiasta, mutta hän vain hymyili ja vakuutti hoitavansa asiaa. Aloin siis kantaa mukana suurempaa vesipulloa.

Aloin myös tehdä myyräntyötä löylyaatteeni eteen valistamalla siitä muita saunankäyttäjiä. Joka kerta olen törmännyt samaan vilpittömään hämmästykseen, kunnes perjantaina eräs vanhempi nainen tiesi kertoa, että veden heittäminen on itse asiassa kiellettyä. Kuntosalin johto kuulemma pelkää, että saunan katto tipahtaa! Niin kävi kuulemma jo kerran. Varmasti kiukaan vika. Ihmisparka oli saanut katon päähänsä, ja mikä nolointa, hän oli pelastettaessa alusvaatteisillaan!

Ja kiukaan syytä siis kaikki. Tuntuupa yhtäkkiä turvalliselta tämä saunominen täällä.

Isäntäperheeni isoäiti taas ei kuulemma enää käy saunomassa, koska viimeksi kun hän oli mennyt sinne yläosattomissa, ”hienot rouvat” olivat katsoneet häntä pahasti. Kun kerroin itse meneväni kyllä ihan täysin syntymäasussani, isoäidin silmät laajenivat. ”Etkö ole nähnyt kuntosalin sääntöjä? Niissä sanotaan, että jokaisessa tilassa pitää olla säädyllisesti pukeutunut!” Ihmekös naisten pukuhuoneessa onkin suihkukopit, joihin naiset menevät jumppavaatteissaan ja joista he tulevat ulos jakkupuvut päällä ja korkokengät jalassa.

Kuinkahan kauan menee, että saan kuntosalilla paikallisen kylähullun maineen. Se alaston suomalainen, joka heittää kiukaalle vettä! Edistäisiköhän se asiaa, jos tarjoutuisin lahjoittamaan saunaan löylyämpärin ja kauhan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti